Takaisin hakemistoon
Kuopion mlk:n Ihalaisen suku
Historian virstanpylväitä
eli ketkä Suomea hallitsivat ja mitä hallituskausilla
tapahtui
Sigismund 1592-1599
- Kuningas Juhana III kuoli 17.11.1592 Stegeborgin linnassa. Valta
siirtyi
hänen pojalleen Sigismundille, joka oli 1587 valittu Puolan
kuninkaaksi.
- 1.3.1593 pidettiin Upsalan kirkolliskokous, jossa Augsburgin
uskontunnustus
ja puhdas Lutherin oppi hyväksyttiin Ruotsin kirkon perustaksi.
Turussa
pidettiin 19.6.1593 kokous, jossa päätöksen
allekirjoitti
253 pappia, 33 aatelismiestä, 5 kaupunkia ja 28 voutikuntaa.
- Kuningas Kustaa II Adolf syntyi 9.12.1594 Tukholmassa.
Hallitsijaksi
17-vuotiaana
1611. Tanskan kanssa rauha 1613. Venäjän kanssa Stolbovan
rauha
1617. Altmarkin rauhassa 1629 Puola luovutti Liivinmaan ja Riian.
Kaatui
Lytzenin taistelussa 6.11.1632.
- 1595 Rauha Ruotsin ja Venäjän välillä
solmittiin
Täyssinässä
lähellä Narvaa. Venäjä tunnusti Viron kuuluvan
Ruotsille.
Pähkinäsaaren epäselvän, Pohjanlahteen
päättyneen
rajan tilalle vedettiin nyt raja Rajajoelta Jäämerelle.
- 25.11.1596 puhkesi Isonkyrön kirkon seudulle majoitettujen
sotilaiden
ja paikkakunnan talonpoikain välillä
käsikähmä.
Nuijasodan katsotaan saaneen alkunsa tästä kahakasta.
- 24.2.1597 Klaus Fleming löi Ilmajoen Santavuoren taistelussa
noin
4000 aseisiin tarttunutta nuijamiestä
Kaarle IX 1599-1611
- Syyskuun 28. päivänä 1599 antautui Turun linna
Kaarle-herttualle.
10.11. tämä mestautti Turussa useita aatelismiehiä, mm
Klaus
Fleming-vainajan pojan Johanin.
- 5.8.1601 Turun linnan päällikkö ilmoitti
Kaarle-herttualle,
että halla oli Suomessa tuhonnut koko sadon.
Nälänhätä
vastasi 1695- ja 1867 vuosien katoja ja yksistään
Pohjanmaalla
kuoli useita tuhansia ihmisiä nälkään.
- 1603 antoi kirkkoherra Tuomas Lackman
talonpojalle
nimeltä Ivarus
Ihalain
(Iivari
Ihalainen) lupakirjan (Litterae immissionis), jolla tämä sai
oikeudet saareen nimeltä Rökensaari (Roikansaari): "Koska
kukaan
ei tähän saakka ole suorittanut minkäänlaista
maksua
tuosta saaresta, luovutettakoon se viljeltäväksi mainitulle
talonpojalle."
Kustaa II Adolf 1611-1632
- Johannes Messenius pidätettiin 1616 vehkeilystä Puolan
hyväksi
ja tuomittiin kuolemaan. Tuomio muutettiin elinkautiseksi Kajaanin
linnassa.
Täällä hän kirjoitti pääteoksensa
"Scondia
illustrata". Hänet vapautettiin 1636 ja hän pääsi
muuttamaan
Ouluun. Kuoli 1636.
- 27.2.1617 tehtiin Stolbovan rauha, jossa Venäjä
luovutti
Ruotsille
Käkisalmen läänin, Pähkinälinnan sekä
siihen
kuuluvan osan Inkerinmaata ja Kaprion, Jaaman ja Ivangorodin linnat
alueineen.
Venäjä luopui vaatimuksistaan Viroon ja Liivinmaahan. Ruotsi
oli tämän jälkeen, suureen Pohjan sotaan saakka,
itäiseen
suuntaan laajimmillaan.
- Jesper Matinpoika Kruusin (k.1622) toimesta kokoonpantu luettelo
"Adelen,
samt Adelens bådhe Nye och Gamble Frelsis Landbönder uthi
Finlandh"
valmistui.
- 1621 valmistui piispa Erik Sorolaisen Postillan ensimmäinen
osa.
Toinen
osa ilmestyi 1625.
- Syntyi 8.11.1622 Nyköpingissä. Hän oli kuningatar
Kristinan
serkku ja tämä sai aikaan, että hänet 1650
julistettiin
kruununperilliseksi. Kuningas 1654-. Hänen aikanaan
lahjoitusmaiden
osittainen peruutus ("neljänneksen korjaus"). Tanskan sota ja
Roskilden
rauha 1658 (Tanska luovutti Etelä-Ruotsin). Kuoli 13.2.1660
Göteborgissa.
- 15.6.1623 määräsi kuningas Kustaa II Adolf Turun
hovioikeuden
perustettavaksi.
- Kuningatar Kristina syntyi 8.12.1626 Tukholmassa. Hallitsija
vuodesta
1644
täysi-ikäiseksi julistettuna. Luopui kruunusta 6.6.1654.
Kuoli
Roomassa 19.4.1689 ja haudattiin Pietarin kirkkoon.
- 4.3.1628 paloi Naantalin luostarikirkko. Aatelismies oli mennyt
kirkolle
ampumaan naakkoja. Aseen lauetessa sytytti kytevä etulatinki
kirkon
yhteydessä olleen aitan, josta tuli levisi kirkon katolle. Kirkko
paloi ja tuli levisi kovan tuulen vallitesssa myös kaupunkiin.
- 7.9.1631 Kustaa II Adolf voitti Breitenfeldissa Tillyn johtaman
keisarillisen
armeijan.
- Lytzenin taistelussa 6.11.1632 Ruotsi-Suomen armeija saavutti
voiton,
mutta
kuningas kaatui.
Kristiina 1632-1654:
- "Kreivin aika" - Pietari Brahe
- Noitien poltosta aletaan luopua
- 2.6.1638 määräsi holhoojahallitus postinkulun
järjestettäväksi
Suomessa. Postilinjat kulkivat Tukholmasta Ahvenanmaan kautta Turkuun
ja
sieltä Rauman, Porin ja Vaasan kautta Ouluun tai Turusta
Hämeenlinnan
kautta Viipuriin, josta Käkisalmen kautta Narvaan. Lisäksi
oli
linja Turusta Helsingin kautta Viipuriin.
- Turun Yliopiston perustaminen 1640: 26.3.1640 allekirjoitti
holhoojahallitus
kuningatar Kristinan nimissä Turun yliopiston perustamiskirjan.
- 2.11.1640 annettiin määräys Helsingin kaupungin
siirtämisestä
Vironniemelle.
- Ruotsissa syntynyt Peder Wald otettiin 1641 Turun vasta
perustetun
yliopiston
kirjanpainajaksi. Huomattavin hänen aikanaan painettu teos oli
suomalainen
virsi- ja käsikirja vuodelta 1646. Wald kuoli 15.2.1653 Turussa ja
piispa Eskil Petraeus piti ruumissaarnan.
- Ensimmäinen suomenk. Raamattu 1642
- 1643 Torricelli keksii ilmapuntarin
- I-polvi: Matti
Ollinpoika
Ihalainen syntyy 1646
- 30-vuotinen sota päättyy; Westfalenin rauha 1648
- Raahen perustaminen 1649
- 450.000 asukasta Suomessa 1650 ( A. Hjelt, 1908 )
Kaarle X Kustaa 1654-1660:
- Suurin osa Turun kaupunkia tuhoutui 13.5.1656 porvari Henrik
Paturin
talosta
alkaneessa palossa. Aurajoen eteläpuoliset rakennukset paloivat
maan
tasalle, näin kävi mm yliopiston rakennuksille. Paturia
syytettiin
huolimattomuudesta ja tuomittiin kuolemaan, mutta luultavasti
armahdettiin.
- Sota Venäjää vastaan 1656-1658
Kaarle XI 1660-1697:
- Kuningas Kaarle XI syntyi Tukholmassa 24.11.1660 ja hänet
julistettiin
täysi-ikäiseksi 1672. Hänen aikanaan toteutui
yksinvaltius.
Kuoli 5.4.1697 Tukholmassa.
- 1666 Newton keksii painovoiman
- 1668 Lundin yliopisto perustetaan
- Katovuodet 1674-1676
- 29.5.1681 pikkupojat ampuivat palavia rohtimia, jotka
sytytttivät
Linnankadulla olevan rakennuksen. Vain kuudennes kaupungista
säilyi
ja 700-800 taloa paloi.
- 22.11.1682 tehtiin valtiopäiväpäätös,
että
reduktio voidaan toimeenpanna ilman rajoituksia.
- 20.11.1693 säädyt selittivät, ettei kuningas ole
kenellekään
maan päällä vastuunalainen. Yksinvaltiuden periaatetta
sovelsi
Kaarle XII tuhoisin seurauksin.
- II-polvi: Iivari
Matinpoika Ihalainen syntyy 1694
- 500.000 asukasta Suomessa 1695
- Katovuodet 1695 - 1697.
Kaarle XII 1697-1718:
- 370.000 asukasta Suomessa nälkävuosien jälkeen 1700
- Kaarle XII saavutti 20.11.1700 voiton venäläisistä
piiritysjoukoista
Narvassa.
- Suuri Pohjan sota 1700-1721
- 16.5.1703 tsaari Pietari perusti nimeään kantavan
kaupungin.
Hän oli 2.5. valloittanut ruotsalaisilta Nevanlinnan. Pietari oli
Venäjän pääkaupunki vuoteen 1918.
- 1705 Halleyn komeetta näkyy taivaalla
- Suuren Pohjan sodan ratkaisutaistelu Pultavassa käytiin
28.6.1709
alkaen. Heinäkuun 1. päivänä 14 000 ruotsalaisten
joukkojen
sotilasta antautui Perevolotsnassa. Kaarle XII vetäytyi n. 1500
miehen
kanssa Turkkiin.
- 1710 Lähes kaksi kolmannesta Helsingin asukkaista kuoli
ruttoon.
Lokakuussa
sitä esiintyi Turussa, jossa siihen kuoli parituhatta henkeä.
- 3.10.1713 aloitti Suomen armeija Pälkäneella
Kostianvirran
luona
torjuntataistelun. Armfelt joutui kuitenkin vetämään
joukkonsa
Tammerkoskelle ja sieltä jo 12.10.
perääntymään
Pohjanmaalle.
- 28.8.1713 venäläiset miehittivät Turun ja
isännöivät
siellä sitten kahdeksan vuotta.
- 19.2.1714 Isossakyrössä tapahtui Napuen taistelu, jossa
Suomen
armeija joutui tappiolle. Taistelussa kaatui n. 1000 suomalaista ja
kokonaistappiot
olivat 2000. Armfelt vetäytyi täältä Raaheen.
- Isoviha 1714-1721, Uudenkaupungin rauha 1721
- 24.2.1716 Kajaanin linnan päällikkö Johan Henrik
Fieandt
antautui piirittäville venäläisille linnan muonavarojen
loppuessa. Venäläiset räjäyttivät Kajaanin
linnan,
joka siitä alkaen on ollut raunioina.
- Kaarle XII sai surmansa 30.11.1718 Norjan retkellä
piirittäessään
Fredrikshaldin linnaa.
Ulrika Eleonora 1718-20:
- 1.1.1719 Kaarle Kustaa Armfeltin joukot olivat paluumatkalla
Norjan
tuntureilla
lumimyrskyn yllättäessä. Viidestätuhannesta
miehestä
noin kaksi kolmasosaa paleltui kuoliaaksi ja loppuosa selvisi kurjassa
kunnossa Ruotsin puolelle.
- 320.000 asukasta Suomessa sodan ja alueluovutusten jälkeen
1721
- 30.8.1721 allekirjoitettiin Uudenkaupungin rauhansopimus.
Venäjälle
oli luovutettava Liivinmaa, Viro, Inkeri sekä Laatokan Karjala ja
Viipuri ympäristöineen. Raja muistutti vuoden 1940 rauhan
rajaa.
Hamina menetettiin, 1745 perustettiin Loviisa. Pyhtäästä
jäi Suomeen Ruotsinpyhtää.
Fredrik I 1720-1751:
- Ruotujakolaitos Pohjanmaalle 1733
- III-polvi: Antti
Iivarinpoika Ihalainen syntyy 3.2.1740
- Pikkuviha 1742-1743, 7.8.1743 solmittiin Turun rauha. Rajaksi
tuli
Kymijoki.
- 421.500 asukasta Suomessa 1750
- 1751 Suomen väkiluku oli 429 912
Adolf Fredrik 1751-1772:
- Ruotsi-Suomessa otettiin 1753 gregoriaaninen kalenteri
käyttöön
siirtymällä helmikuun 17 p:stä suoraan 1.
päivään
maaliskuuta. Italiassa, Espanjassa, Portugalissa, katolisessa
Sveitsissä
ja Alankomaissa oli siirrytty jo 1582. Katolisessa Saksassa siirryttiin
1583, Böömissä 1584, Puolassa 1586, Unkarissa 1587,
protestanttisessa
Sveitsissä ja Alankomaissa 1701, Englannissa 1702 .
- 10.9.1761 oli Helsingissä tulipalo, joka hävitti suuren
osan
kaupunkia.
- 7-vuotinen sota 1756-1763
- Suomea varten annettiin 1762 erityinen isojakoasetus. Se
sisälsi
tarkempia
säännöksiä isonjaon toimittamisesta sekä
eräitä
lievennyksiä 5.4.1757 annetun kuninkaallisen julistuksen
määräyksiin.
- 22.5.1762 Pommerin sota päättyi Hampurin rauhaan.
Pommerin
sodasta
palanneiden sotilaiden tiedetään tuoneen repuissaan perunaa.
Peruna oli kuitenkin tullut Suomeen jo ainakin 1730-luvulla ja 1740 oli
hallitus tuottanut siemenperunoita perunan viljelyä
edistääkseen.
- 1765 Watt keksii höyrykoneen. Robert Fulton kehitti
höyrylaivan
1807. Stephenson rakensi ensimmäisen höyryveturin 1814.
Suomen
ensimmäinen höyrylaiva "Ilmarinen" mainitaan 1833 ensi kerran.
Kustaa III 1772-92:
- 1772 kuningas Kustaa III kielsi toistaiseksi viinan polton.
Viinapannut
määrättiin sinetöitäväksi. Toimenpide
aiheutui
kadosta. Kolme vuotta myöhemmin määrättiin
viinanpoltto
valtion yksinoikeudeksi. 1787 palautettiin talonpojille
kotipoltto-oikeus
veroa vastaan.
- Isojako 1775
- Kuningas Kustaa IV Adolf syntyi 1.11.1778 Tukholman linnassa. Oli
hallitsija
vuodesta 1796 ja luopui kruunusta 29.3.1809. Maanpakolaisena eversti
Gustafssonin
nimellä. Kuoli 7.2.1837 S:t Gallenissa Sveitsissä.
- IV-polvi: Pekka
Antinpoika
Ihalainen syntyy 16.8.1779
- 1788 Kustaa III:n sota: 11.7.1788 Venäjä julisti
Ruotsille
sodan.
Sota päättyi kahden vuoden kuluttua ilman mainittavia
seuraamuksia.
Anjalan liitto.
- 13.6.1789 tapahtui Porrassalmen taistelu. Suomalaisia oli 400
miestä
Porin rykmentistä ja 200 Savon joukoista. Nämä
puolustautuivat
menestyksekkäästi venäläistä ylivoimaista,
Mikkeliin
pyrkivää joukkoa vastaan.
- 9.7.1790 Ruotsin saaristolaivasto sai voiton
venäläisistä
Ruotsinsalmessa.
- 14.8.1790 solmittiin Värälän rauha, joka
päätti
"Kustaa III:n sodan". Rajat jäivät entiselleen.
- Raahelle tapulioikeudet 1791
- 16.3.1792 ampui kapteeni J.J.Anckarström oopperanaamiaisissa
Tukholmassa
takaapäin kuningas Kustaa III:tta, joka 29.3.1792 kuoli.
Anckarström
mestattiin.
Kustaa IV Adolf 1796-1808:
- 832.700 asukasta Suomessa 1800
- 1801-25 Aleksanteri I Venäjän keisarina.
- Suomen ensimmäinen isorokkorokotus 1802
- J.V. Snellman syntyy 12.5.1806
- Suomen sota, jonka tuloksena Suomi liitettiin
Venäjään,
alkoi 21.2.1808 ja päättyi 17.9.1809 Haminassa
allekirjoitettuun
rauhaan.
- 14.7.1808 Suomen joukot Adlercreutzin johtamina saivat
merkittävän
voiton.
- 17.8.1808 Adlercreuz voitti venäläiset Alavudella.
Suomalaisia
kaatui noin 200.
- 13.9.1808 saavutti von Döbeln voiton Juuttaan taistelussa
- 14.9.1808 kärsi Adlercreutzin johtama Suomen armeija
ratkaisevan
tappion
Oravaisissa. Sen jälkeen suomalaiset perääntyivät
ja
aselepo tehtiin 29.9. Lohtajassa.
- 27.10.1808 Sandels saavutti Iisalmen lähellä
Koljonvirran
taistelussa
voiton.
- 17.11.1808 tuli tuhosi huomattavan osan Helsinkiä.
- Ruotsinvallan aika päättyy
Aleksanteri I 1809-1825:
- Porvoon valtiopäivät 1809 ja autonomia
- 860.000 asukasta Suomessa 1809
- 21.5.1810 määrättiin keisarillisella asetuksella,
että
sotilas- ja laivamiestorpat oli palautettava tilallisille ja sotilaiden
oli hankittava itselleen pysyvä asuinpaikka ja luvallinen
elinkeino.
- V-polvi: Antti
Pekanpoika
Ihalainen syntyy 14.7.1810
- 1811 keisari Aleksanteri I
määräsi,
että Vanha Suomi oli kirkollisesti liitettävä Porvoon
hiippakuntaan.
1812 sitten alue myös hallinnollisesti liitettiin muuhun Suomeen.
- Helsinki pääkaupungiksi: 8.4.1812 Aleksanteri I
ilmoitti
käskykirjeellä
Suomen kenraalikuvernöörille, että hän oli
päättänyt
tehdä Helsingin Suomen pääkaupungiksi
- 1812 Maanmittauskonttori perustetaan. Nimi muutettiin 1848
Maanmittauksen
ylihallitukseksi.
- 1813 Napoleon kukistuu
- 20.4.1822 kiellettiin kirkkoihin hautaminen, josta oli tullut
seurakuntalaisille
terveydellistä haittaa.
- 23.5.1822 suuri osa Oulua paloi. 4000 ihmistä joutui
kodittomaksi.
Myös kirkko ja raatihuone paloivat.
- Keisari Aleksanteri I kuoli 1.12.1825 Taganrogissa.
Nikolai I 1825-1855:
- 4.9.1827 alkoi Turun palo Aningaisten kaupunginosasta teurastaja
Hellmanin
talosta.
- 21.10.1827 määrättiin keisarillisella
julistuksella,
että
maantiet on mitattava uudelleen ja virstan pituudeksi
määrättiin
1800 Suomen kyynärää eli n. 1069 metriä.
- 1.10.1828 aloitti yliopisto toimintansa Helsingissä.
- Nälkävuodet 1832-1833
- 28.2.1835 päiväsi Lönnrot Kajaanissa Kalevalan
ensimmäisen
laitoksen esipuheen. "Kalevalan päivä"
- 1838 Tuohikatot kaupunkitaloissa kiellettiin
- VI-polvi: Antti
Juho
Antinpoika Ihalainen syntyy 16.6.1846
- 13.5.1848 laulettiin Helsingissä
Kumtähden
kentällä ensi kerran Runebergin "Maamme" Fredrik Paciuksen
sävelin.
- 1848 Jalkapuurangaistus poistettiin
- 1.677.000 asukasta Suomessa 1850
- 22.5.1852 paloi Porin rakennetuista 392 tontista 295, myös
kirkko
ja koulu paloivat. Myrskytuuli edisti paloa.
- Suomen vaikein koleraepidemia puhkesi kesäkuussa 1853
Helsingissä.
Noin 4000 henkeä sairastui, näistä puolet kuoli.
- Itämainen (Krimin) sota 1853-1856
- 2.6.1855 avattiin lennätinlinja Pietarista Helsinkiin.
Aleksanteri II 1855-1881:
- 26.2.1856 otettiin Suomessa käyttöön postimerkki
"koetteeksi",
kahden vuoden ajaksi. Postimerkki oli Englannissa otettu
käyttöön
1840.
- Saimaan kanava valmistuu 1856
- Helsinki-Hämeenlinna -rautatie 1858-1862
- Kaarle XV Ruotsin kuninkaana 1859-72
- Tammikuun 31. päivänä 1862 ajoi ensimmäinen
juna
Helsingistä
Hämeenlinaan.
- 31.10.1864 annettiin asetus, että naiset 21 vuotta
täytettyään
saavat solmia avioliiton ilman naittajan lupaa.
- 20.2.1865 säädettiin yhtenäinen henkivero 16-63
ikäisille,
miehen vero 2 markkaa ja naisen 1 markka vuodessa. Aikaisemmat
suoritusperusteet,
jotka olivat hankalia veronkannossa, hylättiin nyt. Vuoden 1865
henkivero
oli ainoa välitön valtionvero jota ennen vuotta 1914 Suomessa
kannettiin.
- Kansakouluasetus 1866
- Nälkävuodet 1866-1868: Talvi oli kestänyt
kesäkuulle
ja syksyllä sattui halla koko maassa ja turmeli pahoin
myöhässä
olevan sadon. Seurasi paha nälkätalvi. Suuret ihmisjoukot
lähtivät
liikkeelle pohjoisesta kohti etelää. 1860-luvun
nälkävuosina
kuoli 369 388 henkeä, niistä 137 720 vuonna 1868
- 2.11.1868 suoritettiin maan läntisten läänien
rajojen
tarkistuksia
ja mm Tampere siirrettiin Hämeen lääniin
- 1868 Vuoden alusta alkaen oli aatelisten oikeusasiat
käsiteltävä
samassa tuomioistuimessa kuin muiden kansalaistenkin. (Ei
enää
hovioikeudessa ensimmäisenä asteena.)
- 10.5.1869 esitettiin Aleksis Kiven "Lea" ensi kerran.
Tästä
lasketaan
suomenkielisen teatterin alkaneen.
- Turkinsota 1877-1878: 24.10.1877 Suomen kaarti oli Turkin sodassa
mukana
Gorni Dubniakin linnoituksen valtauksessa. Kaartin sotilaita kaatui 24
ja haavoittui 99.
- 1878 Asevelvollisuuslaki
- 1879 Suomen väkiluku ylitti 2 miljoonaa
- 13.3.1881 nihilistit murhasivat keisari Aleksanteri II:n
Pietarissa
kadulla,
heittämällä pommin. Aleksanteri oli syntynyt 29.4.1818
Moskovassa.
Aleksanteri III 1881-1894:
- VII-polvi: Juho
Pekka
Antinpoika Ihalainen syntyy 15.2.1879
- 1886 Metrijärjestelmä käyttöön Suomessa:
Asetuksella
määrättiin entisistä syli-, kyynärä-,
kortteli-
ja tuumamitoista sekä leiviskä- ja naulapainoista
luovuttavaksi
ja metrijärjestelmä otettavaksi käyttöön.
Yleiseen
käyttöön uusi järjestelmä tuli vasta 1892.
Nikolai II 1897-1917:
- Helmikuun manifesti 1899
- 2.713.000 asukasta Suomessa 1900
- Suurlakko 1905
- 1908 Suomen väkiluku ylitti 3 miljoonaa
- VIII-polvi: Otto
Emil Juhonpoika Ihalainen syntyy 1.2.1909
- 1914 I maailmansota: Ensimmäinen
maailmansota
keskusvaltojen ja ympärysvaltojen välillä alkoi
Itävalta-Unkarin
sodanjulistuksella Serbialle.
Kaarlo Juho Ståhlberg 1919-1925
- Suomen itsenäisyysjulistus 6.12.1917
- 2.11.1917 annettiin asetus avioliiton solmimisesta
siviiliviranomaisten
edessä. Tämän jälkeen ei kirkollinen vihkiminen
enää
ollut pakollinen.
- 1917 Asetus siviilirekisteristä
- Vapaussota 1918: 6.4.1918 valkoiset joukot valtasivat
lopullisesti
Tampereen.
Tampereen taistelussa kaatui punaisia lähes 2000 ja valkoisia n.
700.
Valkoiset ottivat 11000 punaista vangiksi.
- 1.6.1919 astui voimaan kieltolaki.
- 23.12.1920 annettiin sukunimilaki, jonka mukaan jokaisella Suomen
kansalaisella
tulee olla sukunimi.
- 14.10.1920 allekirjoitettiin Tarton rauhansopimus, jossa Suomen
ja
Neuvostoliiton
rajat muuten pysyivät ennallan, mutta Suomi sai Petsamon.
Lauri Kristian Relander 1925-1931
Pehr Evind Svinhufvud 1931-1937
- 1932 kieltolaki kumottiin
- 1936 Oulun lääni määrättiin jaettavaksi
kahtia
ja pohjoisista alueista muodostettavaksi Lapin lääni
Kyösti Kallio 1937-1940
- 1939 Toinen maailmansota. Saksan hyökkäys Puolaan 1.9
aloitti
toisen maailmansodan (1939-1945).
- 30.11.1939 - 20.3.1940 talvisota. Moskovan rauhansopimus
päivättiin
12.3.1940 vaikka se oikeastaan allekirjoitettiin vasta
aamuyöllä
seuraavana päivänä.
Risto Ryti 1940-1944
- 17.6.1941 - 19.9.1944 jatkosota
C.G.E. Mannerheim 1944-1946
- 25.4.1945 saksalaisten viimeinen tukikohta Suomen puolella
miehitettiin,
kun saksalaiset vetivät joukkonsa Kilpisjärveltä Norjan
puolelle.
- IX-polvi: Seppo
Tapani
Otonpoika Ihalainen syntyy 3.10.1945
Juho Kusti Paasikivi 1946-1956
- 10.2.1947 Pariisin rauhansopimus: Suomi
menetti Karjalan
Sallan ja Petsamon ja Porkkala vuokrattiin 50 v:ksi NL:n tukikohdaksi
- 1948 Ystävyys-, yhteistyö- ja
avunantosopimus
NL:n kanssa
- 25.1.1956 Porkkala palautettiin
Urho Kaleva Kekkonen 1956-1982
- 1961-63 John Fitzgerald Kennedy
Yhdysvaltain
presidenttinä
- Yhdysvaltain astronautti Neil Armstrong
kävi
ensimmäisenä ihmisenä kuussa.
- X-polvi
- Helsingissä pidettiin ETY-kokous
30.7-1.8 1975
Mauno Henrik Koivisto 1982-1994
- Missio Helsinki keräsi Helsingin Olympiastadionille Billy Grahamin evankeliointitilaisuuksiin 180000 kävijää elokuussa 1987
- Neuvostoliitto lakkautettiin 26.12.1991
Martti Oiva Kalevi Ahtisaari 1994-2000
- Etelä-Afrikassa aloitti apartheidin aikaisia tapahtumia tutkinut Totuus- ja sovintokomissio 1995
Tarja Kaarina Halonen 2000-2012
- Martti Ahtisaari vastaanotti Nobelin rauhanpalkinnon Oslossa 10.12.2008
Sauli Väinämö Niinistö 2012-
Siirry sisällysluetteloon
Tapani Ihalainen 30.4.2006 (viimeaikaiset lisäykset mi)